Eilinen shoppauspäivä sujui kivasti Siam Worldin ja pikku-Siamin nurkilla. Siam Worldin kolmannen kerroksen Singha Life -putiikki myy olutmerkin rinnalle luotua vaatemerkkiä. Tuotteet ovat hämmästyttävän korkealaatuisia ja hyvin leikattuja, mutta samanaikaisesti hinnat pysyvät alhaisina. Ostimme Ronin kanssa kahdet (pilli)farkut, vyön sekä pari paitaa eikä koko lasku silti noussut kuin hieman yli sataan euroon. Hyvää kamaa! Ehdin myös rakastumaan Issuen leijonatakkiin joka odottelee minua yhä Paragonissa…

Akon juhlapuvun etsiminen saatiin viimein alkuun mutta tulokset olivat laihoja: kaupat pursuavat cocktailmekkoja mutteivät juuri mitään yli polven ulottuvaa! Tänään shoppailu ikäänkuin jatkuu, sillä yritän saada puvun teettämisen viimein alkuun. Internetin kollektiivinen tietous on kertonut, että Rajawongse Clothierin Jesse ja Victor ovat Bangkokin pätevimmät räätälit joten suuntaan Nanalle tsekkaamaan tilanteen.

Päivän ohjelmassa on myös ruokakauppa, josta pitää käydä nappaamassa pomeloa ja muita eväitä huomenna alkavalle Penang-Kuala Lumpur-Singapore -rytistykselle. Nähdään!

Näin keskiviikkoaamun kunniaksi ratkaisin toisen “ongelman” joka oli mietityttänyt: matkamuistiinpanovihkon hankkiminen. Field Notes valitsi minut ja tilasin kuukausien vaiheilun jälkeen kolmen vihkon paketin kokeiltavaksi perinteisien Moleskinen vihkojen rinnalle. Coudalin kaupassa oli kaiken lisäksi keskiviikkotarjous joten saan vielä kolme vihkoa kaupan päälle! Hipsteröintiä pahimmillaan? No, kaiken vihkoon kirjaava nauttii kauniista tuotteesta ja hyvästä paperista. Ehkä tämän paperi on vähän paksumpaa kuin useissa Moleskineissä.

Yllä komeilevan kuvan tarjosi Creative Commons Attribution 2.0 -lisenssin alla Koalazymonkey!

• Quirkology
• Gödel, Escher, Bach
• Flatland: A Romance of Many Dimensions

Lähtöön on 33 päivää ja tajusin nyt ettei kirjastosta ole kymmenen viikon matkalla mitään apua. Pitää keksiä jotain fiktiotakin mukaan. Ajattelin lisäksi lukea uudestaan Eureka Streetin ja Zen ja moottoripyörän kunnossapito sekä raahata mukaan äidiltä saadun Obaman Dreams From My Father. Myös The Design of Everyday Things ja Zen Wrapped In Karma Dipped In Chocolate tulevat rinkan pohjalle ja osasta niistä voi päästä myöhemmin  eroon jossain kirjanvaihtopisteessä.

Mukava meininki. Lisäksi läpisin Essin kanssa aika pitkään ja säädettiin sille proxyä toimimaan. Epätoivoista hommaa näin etäältä, vaikka Skypestä onkin paljon apua ruudunjakamisominaisuutensa takia. Pohdittiin yhtenä yhteisenä matkavaihtoehtona myös Hong Kongia, jonne voitaisiin suunnata nelistään!

The Hutin sunnuntaitarjoukset tulivat taas siinä määrin puun takaa että oli “pakko” poistaa Niken takki alkusyksyn viimaa varten. Takki on varsin keltainen ja muistelen hypistelleeni samanlaista Berliinissä joskus kesällä. The Hutin 40% alennuksen jälkeen rotsi maksoi 34 puntaa kotiinkuljetuksineen joten se sopi jopa matkalle säästävän opiskelijan budjettiin. Mitähän sieltä löytyy ensi viikolla?

Tänään alkaa saksankurssi jolle ilmoittauduin lähinnä virkistääkseni kielitaitoa mutta en niinkään saadakseni opintopisteitä. Hauskaa päästä taas kielikeskukselle!

• Muovikassi
• Pullo punaviiniä
• 1,5 litraa omenamehua
• 10 tyhjää cd-levyä
• 150g Kalkkunaleikkelettä
• 250g juustoa
• Philadelphia -tuorejuustoa
• Pakastepizza
• 2 Froop -jogurttia
• 5 kevytjogurttia

Melko edullista, etten sanoisi! No joka tapauksessa: eilinen Tocotronicin keikka oli tosi mielenkiintoinen kokemus. Columbiahalle oli täyteen pakattu (varmaan parituhatta ihmistä). Lämppäri, Troy Von Balthazar oli päräyttävä yhden miehen show. Luuppeja, yksinkertaisia rumpumattoja ja ylieläytyvää esiintymistä. Pääasiassa mieleen tuli John Fruscianten levyt joten kyse ei ollut ihan huonosta showsta. Takana seisovat Tocotronic-fanit olivat kuitenkin jatkuvasti kovaäänisesti eri mieltä, grr! Kun illan tähdet astuivat lavalle oli kuumassa hallissa jo tiivis tunnelma. Innokas berliiniläisyleisö osasi about kaikkien biisien sanat ulkoa ja rakasti nelikkoa vilpittömistä. Oloni oli siis kuin saksalaisturistilla Eppu Normaalin keikalla… Bändi soittaa kuitenkin mielenkiintoista rokkia – ja hyvin. Hienosti kirjoitetut sanat ja hyvännäköiset taustagrafiikat lisäsivät myös mielenkiintoa, joten annan illalle arvosanaksi ****/***** Kun palasin kotiin, istui keittiössämme seitsenpäinen joukko tyttöjen kavereita. Istuin seuraan ja hörpin viiniä hieman yli yhteen asti. Mukava käänne rauhalliseen iltaan!

Tänään käytin hämmästyttävän monta tuntia asentaessani mobiilijavan koodaamiseen soveltuvan ympäristön koneelleni. Saadakseni Netbeansin mobiilityökalut toimimaan oli turvauduttava Windowsin asentamiseen. Raivostuttavaa! Onneksi mulla oli seuraa Kimmosta jolla on myös mäkki (ollaan siis samassa lirissä). Toivottavasti tilanteeseen tulee parannus vielä Mobile Interaction -kurssin jatkuessa. Huomenna käyn osoitekirjan ohjelmoinnin kimppuun. Huomenna on edessä myös toinen varsinainen tapaaminen Aibon kanssa. Toinen opettaja pitää meidän kolmen hengen ryhmälle parin tunnin workshopin Aibon softakehityksen perusteisiin. Kivaa!

Seurasimme Kimmon kanssa suurinpiirtein reaaliaikaisesti Jokelan koulutragedian etenemistä. Surullista. Nuorten mielenterveyspalveluiden alasajaminen taitaa olla suurimpia yksittäisiä syitä tämänkaltaisiin onnettomiin tapahtumiin…

Lopuksi vielä puffausta Suomen päräyttävimmästä dubstepistä: Clouds on soinut tänään Myspacesta aikamoisella repeatilla ja rikkoo niskat tehokkaasti. Vielä kerran rewind: Black Keys Dub!

Coming up: pari riviä Editorsin keikasta!