Ihanaa, meillä on viimein toimiva jääkaappi jossa on pakastin! Jättiläiskiitos kuuluu Josefille, joka auttoi kuskaamaan vanhan jääkaapin Marzahnissa sijaitsevalle kierrätyspihalle sekä hakemaan uuden kokelaan samaisesta kaupunginosasta. Jännä paikka: jättiläiskokoisia kerrostaloja toinen toisen vieressä, eikä sitten mitään muuta. Sanoisin etten aio muuttaa ainakaan sinne – koskaan. Ehkä.
Yläpuolen kuva löyty Flickristä Creative Commons lisenssillä, sen on ottanut Webinteger jolla on muitakin hienoja fotoja. Ja siinähän on juurikin Marzahn, paratiisi maan päällä.
Eilen kokattiin kaasu-uunissa eksoottista: Ötkerin klassinen pinaattipizza ja Wagnerin sipuli-juusto flamkuchen. Hyviä olivat, erityisesti jälkimmäinen oli maistuvaa ja jännää: kuin pizzaa, mutta hapankermalla tomaatin sijaan! Mukavaa oli myös se, että Kalle soitti Skypellä pitkästä aikaa ja saimme kontaktin uuten perheenjäseneenkin! Se oli huippua, otetaan uusiksi pian. Huomasin äsken jännän jutun Ötkerin sivuilla: energiamäärät ilmoitetaan myös per annos, eli per PUOLIKAS PIZZA? Wtf. Outoa.
Tiistain tentti meni tosiaan ns. päin helvettiä, valitettavasti. Kuvailin tuntojani sen jälkeen seuraavasti: “oloni on kuin rantaan ajautuneella ryhävalaalla, jota ihmiset valelevat vedellä kunnes aika jättää”. No, nyt ei ole yhtä synkkää ja epäonnistuminen on jo jotenkin unohtunut. Katsotaan mitä tapahtuu, ehkä vielä on mahdollista pelata Erasmuskortti pöytään ja yrittää luikerrella kiusallisesta tilanteesta voittoon.
Tuleva viikonloppu pähkinänkuoressa: tänään Akon kaveri James tulee meille syömään. Huomenna jalkapallon EM-kilpailut alkavat, ja Samuli Kemppi soittaa Berghainissa. Sunnuntaina Ricardo Villalobos soittaa Weekendin terassilla. Väliin pitäisi mahduttaa vielä ainakin yksi illallinen White Trashissa sekä hieman konferenssipaperin kirjoittamista. Edellisestä tulikin hylsy Nizzan suunnasta, mutta nyt tavoitteena on Dubai. Yarr.
Aurinkoista viikonloppua Suomeenkin!
Tuli kuvasta mieleen Marzahn. Luinkin tekstiä hieman ja siihen se liittyikin. Nauroin “Sanoisin etten aio muuttaa ainakaan sinne – koskaan. Ehkä.” lauseelle.
Olen ihan samaa mieltä paikasta. Itse olin sielä kesällä 2006 ja olinkin muutaman yön Marzahnin naapurissa. En muista paikan nimeä. Ehkä mulla on siitä kuva Flickrissä… löytyi. Paikan nimi oli Hellersdorf.
Heinäkuussa tuleekin lähdettyä kaverin kanssa Berliiniin. Mulle se onkin jo viides kerta, mutta kaverille ensimmäinen kerta. Joten lähden hänelle matkaoppaaksi.