Pakko tääkin on kai sanoa: hyvä Suami, hyvä Kimi! Öö, no täällä ei kyllä oikein juhlita mutta ymmärsin että pakastavassa Helsingissä on mahdollista että tietyt ihmisryhmät sekoavat ja huomenna tuottavuus on työpaikoilla vielä alhaisempi kuin tyypillisenä maanantaina. Se formuloista, en todellakaan katsonut vaan tsekkasin Hesarin uutisen. Lehden uutinen oli kyllä mielenkiintoisempi!
Viikko vierähtää nopeasti. Iltaisin olen nähnyt erasmusopiskelijoita (Ilkka, Josef, Viktor) sekä Geerdiä. Pitäisi ottaa viimeinkin yhteyttä muutamiin uusiin berliiniläisiin joiden numerot ovat tarttuneet viikkojen mittaan puhelimeen. Tämän viikon kohokohta oli ehdottomasti perjantain keikka, siis Prewar Yardsale ja yllätävää kyllä erityisesti -33 syntynyt Peter Stampfel josta on haastattelu tällä. Stampfel oli järjettömän huumorintajuinen, yhteiskuntakriittinen ja mielenkiintoinen esiintyjä jonka kantri/folkilottelu toimi koko pitkän setin läpi näppärästi. Anarkistinen meininki tempasi mukaansa ja Peter taitaa olla harvinainen vieras täällä päin maailma koska pöydässämme istuvat miehet olivat tulleet Lontoosta asti katsomaan keikkaa! Myös Prewar Yardsale sykähdytti. Antifolkartistien eliittiin kuuluva pariskunta oli saanut lapselleen hoitajan ja heidät oli kutsuttu New York -festareille soittamaan! Biisit olivat kauniita ja meininki korutonta. Pidin paljon, toivotaan että tänne tulisi lisää saman genren artisteja soittamaan. Oli lisäksi kivaa tutustua Andreaksen ja Johannan kanssa Kulkussa soittavaan, yhdysvaltalaiseen Maxiin joka oli puhelias ja leppoisa fillarimekaanikko. Ilta lopetettiin Andreaksen kanssa naapurikorttelin Luxissa, jossa en ollut aiemmin käynytkään. Hyvä tietää että niin lähellä on paikka jossa on tanssilattia ja ihan vitsikkään oloinen meininki. Trixteriin pitää myös mennä tsekkaamaan meininki, koska kyseessä on ilman lupia toimiva pieni keikkapaikkayksityiskerho!
Prewar Yardsale
Peter Stampfel
Pöytäseurueemme Haus Der Kulturer Der Weltillä
Ihan mahtava shawarmapaikka Kottbusser Torilla.
LUX – naapuriklubini.
Lauantai-ilta meni tällä kertaa rauhallisissa merkeissä kotona. Lisalla oli krapula/laiskotus, joten katsottiin sen kanssa telkkarista Heroesia ja IT Crowdia. Täytyy aloittaa viimeinkin Lostissa toinen kierros koska Lisa ja Jeruna eivät ole katsoneet sitä ollenkaan. Sunnuntain suunnitelma, Berliner Unterweltin kierros Gesundsbrunnenin Flak-bunkkerissa, onnistui kuin onnistuikin. En tainnut ottaa yhtään kuvaa ulkopuolelta, mutta sisältä tarttui mielenkiintoista kamaa Ixuksen kennolle (kuvauskiellon rikkominen oli melkein pakollista).
Näkymä Gesundsbrunnenin bunkkerin päältä.
Josef, Viktor ja minä kypärät päässä.
Bunkkerivierailijat
Ainoa onnistunut räpsy.
“Sometimes I think sitting on trains
Every step I get to i’m clocking that game
Everyone’s a winner, we’re making our fame
Bonafide hustler making my name”
-Mia: Paper Planes
Aijai. Oon kuunnellut tänään M.I.A.:n Kalaa ja täytyy sanoa että se on erittäin hyvä! Täytyy metsästää se vinyylinä jostain levykaupasta, mä en vielä oikein tiedä mistä täällä kannattaa lähteä etsimään. Kirjoitan tänne kun tiedän lisää! Ja lisää musiikkijuttuja: Clifton Sextet on studiossa seuraavat kolme viikkoa. Odotan uutta levyä (ja studiokuulumisia) kieli pitkällä ja onnittelen poikia projektin etenemisestä! Studio näytti makeelta paikalta, harmi että en tällä kertaa pääse hengaamaan/kuvaamaan äänityksiin!
Ps. Erityisen suuri kiitos Tonylle äitini netin korjaamisesta: Lauttasaaressa oltiin erittäin iloisia! Tarjoan falafelin kun tuut tänne!